sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Jännä viikonloppu takana!

Koko viikonloppu on mennyt Puttia muuttaessa uuteen kotiin. Kaikki meni hyvin: Putti käveli suoraan traileriin, seisoi kiltisti ja matka meni hyvin.

Kampasin ja puunasin humman nätiksi uutta kotia varten, ja tässä Putin tulkinta muuttomuodista:


Uuteen kotiinsa Putti tutustui omaan lunkiin tyyliinsä, ei tainnut olla valittamista. :) Ensi-ihmettelyn jälkeen laitettiin Putti uuteen laumaansa. Tallin hevoset ovat ennen olleet kahdessa laumassa: isojen hevosten ja pikkuhevosten. Hih, arvatkaas kumpaan Putti meni. ;) Putti näytti norsulta uusien ystäviensä keskellä; ponitamma Ninnin ja shettisruuna Heffiksen kanssa kelpasi pörhistellä. :D Tosin pikku-Heffiksellä ei ainakaan egoa puutu, se piti Puttia komennuksessaan ihan tosissaan!

Putin uudet ystävät:


Isojen hevosten laumasta löytyy Putin vanha kaveri, nätti suokkitamma Hottis. Voi sitä jälleennäkemisen iloa! Ja jos joku vielä väittää, että hevoset ei muista... Käytiinkin Susannan ja Hottiksen kanssa ihanalla maastolla heti. Näky oli varmaan suoraan Suomi-filmistä, kun syyspeltojen keskellä köpsytteli kaksi perinteistä liinaharjaa.
Jotta ei päivästä tullut liian tylsä, Lillalta löytyi otsasta aivan järkyttävän iso punkki! Niin isoa en ole ikinä nähnyt! Kummasti vaan oma ällötys jäi taka-alalle, ja paljain käsin ruuvasin sen irti neidin otsasta... Huh! Lilla oli koko päivän mukana menossa, ja pääsipä se metsälenkille uusien tallikoirakavereiden kanssa. Yhteinen sävel ison mustan Sirinkin kanssa löytyi aika nopsasti, vaikka alkuun hieman jänskättikin Sirin lempeä, mutta suorasukainen leikkiinkutsu.

Tänään tein aamutallin Lillan kanssa. Tai minä tein tallihommia, ja Lilla nuohosi tapansa mukaan ojissa... Yö oli mennyt hyvin, ja Putti vaikutti tosi tyytyväiseltä. Laumautuminenkin oli ihan eri tavalla jo käynnissä, nyt kaikki kolme söivät sulassa sovussa laitumella, Putti rupesi jopa vähän pistämään takaisin pikkuponille. Hyvin lempeästi tosin, kai se ymmärtää, että moisesta rääpäleestä ei kannata edes ärsyyntyä. :) Oli tosi mielenkiintoista seurata aamulla sitä lauman sisäistä välienselvittelyä ja hierarkian hakemista. Muistinpa taas, miksi olen aina laumaamisen puolesta; se on hevoselle kuitenkin se luonnollisin olotila. Uskon, että Putti ottaa paikkansa laumanjohtajana piakkoin.

 Ja vielä laitettiin pakkaa sekaisin, kun tallille saapui tänään toinenkin uusi tulokas, islanninhevonen Tiika. Kuten arvata saattaa, uudet hummat löysivät toisistaan tukea ja turvaa, ja Putti ja Tiika tulivatkin heti juttuun! Luonnollisesti Putti hurmasi myös tämän nuoren neidon... ;) Nyt pikkuhevosten laumassa on siis shettistä, issikkaa, ponia... ja jätti-Putti. :D Kyllä Putin kelpaa! 
Tänäänkin oltiin Hottiksen ja Susannan kanssa maastossa, mutta meno oli kaikkea muuta kuin eiliseen tapaan seesteistä. Putti oli ihan tohkeissaan jo tallissa, saati sitten kun maastolenkillä vastaan tuli noin miljoona hevosta viereiseltä tallilta, jotkut ohittivat vielä fiksusti ravaamalla takavasemmalta tai jopa laukkaamalla vastaan... Jep, kuin olisi ruutitynnyrin päällä istunut... Putti myös viihdytti kaiken muun kukkuraksi meitä ja kaikkia näillä nurkilla kulkevia (keneltäkään ei varmasti jää kuulematta...) mylvimällä kuin joku hiton suohirviö. Niin oli orhipojalla asiaa kaikille uusille tuttavuuksille... Minna ehdotti, että annetaan Putille vähän helpotusta muuttohämmennykseen Arnikasta. Laitoinkin iltapalan joukkoon annoksen. No, kai se siitä pian rauhottuu taas omaksi mukavaksi itsekseen, kunhan tottuu uusiin paikkoihin ja ystäviin.

Lopuksi vielä hauska juttu meidän oman lauman iltaelämästä. Sama on tapahtunut jo useampana iltana. Meillä on tullut tavaksi Lillan kanssa, että se tulee köllöttelemään sänkyyn kainaloon nukkumaan mentäessä, mistä se siirtyy sitten lattialle yöksi. Muutama ilta sitten rapsuttelin Lillaa siinä, kun korvanjuuresta kuului reipas "miau!" Jähmetyin, että nyt on kissa ja koira turhan lähekkäin tässä, samassa sängyssä. Lilla oli ihan liikkumatta, ja tuijotti vaan hullunrohkeaa kissaa. Ruuta ei tuntunut Lillan lähelläolo yhtään häiritsevän. Niinpä löysin itseni keskeltä laumaani; toisella kädellä silitin kissaa ja toisella rapsutin koiraa.  Tämä on nyt toistunut joka ilta. Käsinkosketeltava jännitys kissan ja koiran välillä on kuitenkin laantunut, hyvin ne mahtuvat molemmat samaan sänkyyn. :D

Hyvää yötä kaikille lukijoille, toivottaa:

1 kommentti:

  1. Kiva kuulla, että muutto meni hyvin ja kissa ja koirakin tulevat jo hyvin toimeen.

    VastaaPoista