Heipparallaa! Aikaa on kulunut sitten viime kirjoituksen! Kiirettä on pitänyt, kun töiden loppuminen ja reissu Madridiin aiheuttivat melko lailla hommia. Nyt on arki taas palaamassa tähänkin huusholliin, ja uudet haasteet ison Geen kanssa ovat aluillaan. Etsinnässä on uuden arjen rutiini: miten rytmittyvät päivät gradun kirjoittelun, hevostelun ja Lillan kanssa. Kaipa se siitä asettuu uomiinsa. Toisaalta tiedän, että tehokkainta olisi tehdä graduhommia heti aamusta, toisaalta tallihommat valoisalla houkuttee myös...
Eläinten kanssa on ollut ihan peruseloa. Putti nauttii uudesta, luonnonläheisestä elämästään, ja on kasvattanut hurjan talviturkin! Eipä paljon tarvii loimittaa... Mietiskelen, kannattaisko kuitenkin klipata ja jos, niin minkälaiseen malliin... Toki Putti hikoaa kovasti kunnon ratsastuksessa, mutta toisaalta myös loimittamisrumban välttäminen houkuttelee. Mietitään, mietitään. Putin tyttöystävä Hottis-suokki lähti toiseen talliin, mutta onneksi Heffis tuli heti Putin kaveriksi. Ne ovat kyllä mainioita Heffis-shettiksen kanssa, kun niissä on jotain niin samaa hurjasta kokoerosta huolimatta. Näiden poikien dynamiikkaa on ihan mahtavaa katsella, sitä voisi seurata tuntitolkulla, niin hellyyttävä pariskunta ne ovat omine juttuineen. :)
Lillan kanssa menee mukavasti. Tyttö kasvaa koko ajan, tosin korkeutta ei kyllä edelleenkään ole kovasti tullut lisää, enemmänkin sellaista jykevöitymistä. Koko ajan se oppii uusia asioita, nyt ollaan harjoiteltu odota-käskyä paljon, ja se alkaakin olla aika vahva jo. Pystyn jo jättämään Lillan käskyn alle, ja lähteä itse monen metrin päähän. Kun se saa luvan, se kirmaa ihan täysiä mun luo. Hieno tyttö! Ollaan myös harjoiteltu lelulla niin, että Lilla istuu odota-käskyn alla, ja heitän lelun sen nenän edestä vähän matkan päähän. Sitten luvalla se saa käydä noutamassa sen ja tuoda mulle, hurjien kehujen saattelemana tietysti! Tähän leikkiin Lilla syttyy aina. Hyvä palkitsemiskeino siis tämäkin. Luulen, että odota-käskyn omaksumisesta on paljon hyötyä jatkossa myös agilitytreeneissä, kun saan lähdöt huomattavasti paremmiksi ja Lillan keskittymään. Sivulletulo sen sijaan on enemmän hakusessa, vaikka se oli ennen jo ihan varma. Nykyään kun kaikki muu on välillä vähän kiinnostavampaa, kun mun kutsut, ja kun se kuulokin tahtoo valikoivasti reistailla... ;) Treeniä treeniä vaan. Lillan ProNature -ruoka loppui, ja Liisan suosituksesta ostin tilalle Acanaa. Tuntuis maistuvan ja sopivan Lillalle hyvin! Lisäksi se saa edelleen jauhelihaa, piimää ja mitä nyt milloinkin. Huomaan, että aktiivisuustaso on myös noussut, ulkoilut ovat välillä melkoista loikkaa ja pomppimista! Just oltiin yksi aamu yhteislenkillä Lilla vapaana, Putti narussa, ja melkoista menoa oli Lillan osalta pitkin ojia, metsiä ja hiekkatietä. Putti huokaili merkitsevästi, ja mulkoili mua, että "onks toi pikkusisko ihan tolkku päässä..." Lillan menoa kun katsoo, niin ei voi olla tulematta hyvälle tuulelle. Sitä pikkukoiraa ei paljon huolet näytä painavan. :)
Edelleen käytän sosiaalistamismielessä kaikki tilanteet hyväksi, ja Lilla kulkee mukana menossa joka paikassa. Sinillä hoidossa ollessaan Lilla pääsi Hankoon, ja hyvin oli kuulemma ensi-ihmettelyn jälkeen sujunut tapaaminen niin Sinin vanhempien, siskon, siskon miehen kuin kummipojankin kanssa. Oli helppoa lähteä reissuun, kun tiesin, että Lillalla oli superhyvät oltavat Sinin ja koirien luona.
Tällainen porukka oli saattamassa mua lentokentälle:
Tallilla riemulla ei ole rajaa, jos poikaystävä Möykky sattuu olemaan siellä:
Loppuviikko on myös ollut ohjelmaa täynnä: torstaina oltiin naapurin villakoirien kanssa yhteislenkillä, ja lauantaina meillä oli kotona majoituspalvelu ja tupa täysi mun kavereita ympäri Suomea, kun juhlittiin Idan häitä. Käytiin Lillan kanssa hakemassa ensin lentokentältä Oulun tytöt, ja sitten vielä juna-asemalta Helsingistä tullut Elisa. Uudet paikat olivat vähän jännittäviä, ja tytötkin alkuun epäilyttäviä. Elisa sai kuitenkin seuraavana aamuna jo tuntea Lillan vieraanvaraisuuden, kun Lilla herätti Elisan hyppäämällä sänkyyn mahan päälle ja antamalla kunnon naamapesut ja pusut!
