torstai 29. syyskuuta 2011

Rohkeaa ja vähemmän rohkeaa

Taas tänään sain itseni kiinni ihmettelystä, kuinka aika on taas hujahtanut, ja siinä ajassa myös pieni koirani. Sehän on jo iso kuin mikä, ja osaa vaikka mitä! Ollaan saatu paljon kommenttia siitä, että Lilla on niin paljon rohkaistunut. Ja onhan se, suurin kiitos pentukursseille. Aina välillä oikein hämmästyn, miten reipas ja viisas mun pikkukoira onkaan! Inkeri oli kuusiviikkoisen Kerttu-vauvelin kanssa meillä lounaalla. Lilla haisteli Kertun varpaita hyvin kainosti, mutta muuten oli aika välinpitämätön. Jossain vaiheessa olin Kerttu sylissä sohvalla, niin johan yksi reipas vauvanhoitaja oli tikkana paikalla. Lilla oli mun selän takana, ja laittoi päänsä mun olan yli. Siinä me sitten poski poskessa kiinni hoidettiin yhdessä Kerttua! :)
Tapahtui meille yksi harmillinenkin juttu. Olin eilen lähdössä töiden jälkeen tallille. Pihalla leikki paljon lapsia, niinkuin yleensä. Lillahan on alusta asti kaikista eniten aristellut juuri riehuvia ja leikkiviä lapsia. Noh, päästiin portille, ja siinä joku lapsista naputteli kännykkään jättimäinen leija kainalossaan. Pyysin kauniisi, voisiko hän vähän väistää, jotta mekin mahduttaisiin portista. Lapsi kääntyi yhtä-äkkiä ja vetäisi jättimäisen leijansa ilmaan. Lilla pelästyi ihan hulluna, pääsi multa irti remmistä, ja juoksi paniikissa vinkuen koko matkan takaisin meidän ulko-ovelle. Siellä se sitten tärisi ja mulkoili. Mietin pikaisesti mitä kannattaisi tehdä, ja lähdin "laiskasti" kävelemään ovelle päin, mutta jäin seisomaan noin puoliväliin. Sitten huusin Lillan mun luo, ja se juoksikin hullua vauhtia mun jalkoihin. Lähdin siitä sitten coolisti kävelemään takaisin portille vastahakoisen koiran kanssa. Päästiin portista ja lapsen ja leijankin ohi. Ajattelin, että ehkä se ei ollutkaan niin paha, kunnes tänään lähdettiin ihan samalla tavalla ulos ovesta lasten leikkiessä pihalla. Lilla jähmettyi ovelle ja luimisteli siinä. Great, ollaan siis suunnilleen aloituspisteessä tämän lapsiasian kanssa. Houkuttelin sen mukaani, ja ihan ylihullunpaljon kehuin ja hihkuin, kun tuli mun kanssa pihan poikki suunnilleen asiallisesti. Katsotaan, kuinka pitkä savotta tästä lapsiin suhtautumisesta tulee, että päästään edes sille tasolle millä jo oltiin...

tiistai 27. syyskuuta 2011

Pentuagi-huumailua! :)

Just kotiuduttiin pentuagin kolmannen treenin jälkeen, ja heti pitää tulla tänne hehkuttamaan, kuinka taitava pieni agihauva-vauva mulla on! ;)

Uutena ohjaustekniikkana opeteltiin sylikäännös, ensin ilman estettä ja sitten esteen kanssa. Muuten meni hyvin, mutta Lilla yritti useasti suoraan palkkakupille ilman sitä käännöstä... Sain sen kuitenkin tehtyä molemmista suunnista, tosin nakki tiivisti koiran nenän alla.

Sitten mentiin suora putki kerran. Ensin en saanut itse lähetettyä, mutta sitten se onnistui! JESSS!! Sen jälkeen piti mennä kahden tehtävän rata! Ensin lähetettiin koira esteen yli, ja sieltä sylikäännöksellä ohjattiin koira putkeen. Sain Lillan hienosti esteen yli, käännökseen ja putkeen, mutta oikeasta puolelta putkeen lähettäminen tuotti vaikeuksia. Vasemmalta puolelta Lilla lähti hyvin. Saatiin lopuksi onnistumaan. Nyt pitää vaan treenata lisää oikealta puolelta lähettämistä! Tämän jälkeen sain Lillan hyvin lähetettyä mutkaputkeen itsenäisesti treenaamallakin. Kerran se jopa lähti itsekseen mutkaputkeen, ei muuta kun kovaa juoksua toiseen päähän palkkaamaan! :D Myös kepit sujuivat viimekertaiseen malliin vauhdilla, jee! Oon ihan huumassa, kun sain sen putkeenlähetyksen onnistumaan! Viime kerralla vielä se ei onnistunut. Myös kontaktilla varmuus oli jo ihan eri luokkaa kuin viimeksi.

Lopuksi näytettiin koirille korkea A-este. Koira piti vain ohjata alhaalta asti läpi A:n. Lilla oli hurjan innokas ja rohkea, sillä ainoana ryhmästä uskalsi tulla alhaalta asti.

Elina antoi minulle ohjeeksi, etten saa antaa kädestä namia, jos käytetään palkkakuppia. Tämä siksi, että Lilla on niin mun perään muutenkin, vaikka se pitäisi saada vielä enemmän kiinnostumaan palkkakupista eikä minusta.

Luca-veikka oli tietysti treeneissä mukana, ja kateudella katsoin heidän menoaan "radalla", niin varmanoloisesti ja vauhdikkaasti näytti menevän! Alkuun ennen treenejä Luca ärisi ihan tosissaan Lillalle. Treenin jälkeen kuitenkin tappeluvirta oli ohi, ja sisarukset telmivät sulassa sovussa.
Musta näyttää aina siltä, että Luca ois kauheasti kasvanut joka viikko, ja Lilla ei yhtään?

maanantai 26. syyskuuta 2011

"Hevosenleikkiä", taas! Ja pentueskari part 3

Putti ja Tiika tappelivat taas!! Selvästi Tiika oikein herjaa Puttia, ja Puttihan ei johtajana sellaista siedä... Sama homma taas, ihan tyhjästä alkoi ja loppua ei näkynyt. Nyt erotettiin hevoset, ennenkuin oikeesti jompikumpi satuttaa toista. Kuin ihmeenkaupalla taaskaan kummallekaan ei käynyt kuinkaan, Putilla ihan pieni pistohaava vasemmassa takajalassa. Minna jutteli Tiikan omistajan kanssa, ja kuulemma se on aikaisemminkin osoittanut samanlaisia merkkejä. Niinpä Minna päätyi siihen, että Tiika palaa takaisin omistajalleen, koska se on ihan mahdoton laumata kenenkään kanssa. Nyt mietitään uutta järjestelyä, Putti todennäköisesti menee sit isojen tammojen kanssa myöhemmin, nyt se huilaa hetken ihan yksinään... Katsotaan nyt, miten uudet laumat tästä järjestyvät.

Tänään oli Lillan pentukurssi. Tehtiin pieni jälki (n. 10 metriä) jaloin ja namein. Lilla löysi heti jäljen, ja nuuskutteli sen keskittyneesti ilman yhtään häiriötä! Se onkin kova nuuskuttelemaan, joten arvasin, että tää olis sille mieluisa juttu. Jäljestyksen jälkeen mentiin halliin, ja siellä aiheena oli koiran terveyden seuranta, ja koiran verryttely ja venyttely. Harjoiteltiin verryttelyliikkeinä peruutusta, ympäripyörimistä, pujottelua, ja asennosta toiseen menoa (maahan-istu-seiso). Sitten tehtiin venyttelyliikkeitä molemmille kyljille ja niskalle ylös ja alas. Lopuksi pennut saivat taas leikkiä keskenään. Lilla sai kehuja, että se on kuin eri koira; niin rohkeasti se telmi muiden koirien kanssa ja meni moikkailemaan emäntiä ja isäntiäkin! Tallilla pyörivät koirat ovat kyllä tehneet hyvää Lillan itsetunnolle. :) Huomenna mennään Lauran kanssa tekemään yhdessä aamutalli, ja sovittiin, että otetaan koirat mukaan, niin Lilla ja Möykky saavat telmiä yhdessä. Ne ovat huippupari; vilkas vesikoira ja.. noh, Möykky on nimensä veroinen möykky. :D

lauantai 24. syyskuuta 2011

Laumaelämää

Tulin taas kirjoittelemaan viime päivien kuulumiset! Ihan peruseloa on ollut, ärsyttää, kun joka päivä vaan sataa. Syö naista, hevosta ja koiraa. Lilla ei enää yhtään tykkää sateesta, kun ilmeisesti sade tuntuu nyt oudolta ajeltuun turkkiin. Tallilla rämmitään mudassa, huoh.

Putti ja Tiika otti kunnolla yhteen to-aamuna. Ne oli päästetty aamuheinille, ja siinä oli tullut ihan hullu matsi ihan tyhjästä. Hevoset olivat potkineet toisiaan takapuolet kiinni toisissaan, huutaneet ja kiljuneet kuin viimeistä päivää! Tätä oli kestänyt pitkään. Iltapäivällä sitten kuitenkin ne jo rapsuttelivat ja hoitivat toisiaan, ja mikä omituisinta, kummallakaan ei ole naarmun naarmuakaan! Ainoastaan Putin oikean etusen yläosa oli vähän turvonnut, ja käveli vähän jäykästi sillä jalalla. Tämän episodin jälkeen hepat ovat taas olleet ihan ylimpiä ystäviä! Kyllä tuo hevosten laumaelämä ja johtajuus on rajua!

Hurjat riitapukarit hoitamassa toisiaan tänä aamuna:



Ollaan käyty nyt kahtena päivänä yhteislenkillä Lilla vapaana, minä jaloin ja Putti narussa. Lilla alkaa toimia jo tosi kivasti tässä asetelmassa, kuuntelee hyvin ja ottaa kiltisti ohjeita vastaan. Eilenkin meitä vastaan tuli polkupyöräilijä, koiran ulkoiluttaja ja kolmen ratsukon porukka, ja Lilla tuli hienosti sivulla eikä yhtään säntäillyt pois. Hieno tyttö!

Lilla on tutustunut tallikaverini Lauran kohta 1 v. mopsipoikaan Möykkyyn, ja yhteinen sävel löytyi heti. Niiden touhua on superhauskaa seurata, kun ne viilettävät possujunassa ympäri tallinpihaa. Koirien mielestä maailman paras leikki on juosta hippaa ison pyöröpaalin ympäri! Lilla on niin paljon nopeampi, että se ehtii aina paalin toiselle puolelle, jää sinne vaanimaan Möykkyä, ja kun Möykky juoksee kohdalle niin Lilla "hyökkää" sen kimppuun, ja suunta vaihtuu. Ja tätä riemua kestää pitkät tovit aina kerralla! :D

Äsken oltiin Liinu-siskon ja Tuija-emännän kanssa metsälenkillä. Sade vähän kasteli meidät, mutta ei se menoa haitannut. Liinulla oli alkuun vähän räyhäämisenergiaa, mutta kyllä ne siitä rauhoittuivat. Mutta harmin paikka, Lillan pentupanta tippui jonnekin pusikkoon siinä niiden painiessa! Huomattiin se vasta pitkän matkan päästä, eikä enää paluumatkalla löydetty pantaa. :( Ei sillä rahallista arvoa ole, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän! Onneksi Tuija lupasi vielä pitää silmät auki, josko panta vielä löytyisi.

Nyt mä lähden hyvällä omallatunnolla YKSIN tallille maastolenkille Putin kanssa, pikkukoira taitaa tyytyväisenä jäädä tuohon sohvannurkkaan kuorsaamaan...

tiistai 20. syyskuuta 2011

Pentuagin toinen oppitunti :)

Tänään toinen kerta pentuagissa, ja kivaa oli edelleen! Hauskaa, kun Lillalla ja veikka-Lucalla oli samanlaiset frisyyrit! ;) Tosin se korosti sisarusten kokoeroa.

Ensin mentiin rengasta niin, että ohjaaja Elina piti koiraa ja itse vastaanotettiin pentu maassa olevan renkaan toiselta puolelta palkan kanssa. Lilla ei paljon rengasta arkonut, vaan ihan nopsasti tajusi loikata renkaasta läpi.
Sen jälkeen mentiin mutkaputkea samalla tavalla vastaanottamalla. Eka kerta Lilla vähän jännitti ja mietti, meniskö, mut sen jälkeen se laukkasi reippaasti putken läpi! Tosin en saanut yksin sitä kertaakaan lähetettyä putkeen. No, ens kerralla harjoitellaan lisää.
Seuraavaksi harjoiteltiin keppejä niin, että ne olivat vinossa ja apuna oli vielä verkko, jotta pujotteluvirhettä ei päässyt syntymään. Lilla ei edes miettinyt, vaan heti juoksi pujottelun läpi! Sain sen jo hienosti itse ohjattua kepeille. Tämä taisi olla Lillan lemppari, se ihan innosta laukaten pujotteli keppejä! :) Hauskaa!
Sitten opeteltiin ohjaustekniikoista takaakierto. Lilla teki ihan hyvin, kunhan itse muistin lähettää sen tarpeeksi pitkälle esteen siivekkeen taakse. Pari kertaa Lilla huomasi, että paljon helpompaa oli oikaista ja pompata esteen yli suoraan palkkakupille... ;)
Lopuksi kerrattiin vielä A:lla kontaktilla pysyminen. Tämä sujui meiltä jo huomattavasti paremmin kuin viime kerralla, vaikka vieläkin seisottaminen oli hieman hätäistä.

Kun treenit olivat ohi, päästettiin Lilla ja Luca nurmikolle peuhaamaan. Vitsit kun ei ollut kameraa mukana! Kivaa kun nyt sisarukset näkevät joka viikko! Ja on myös mukavaa, kun me emännät voidaan vertailla kokemuksia pennuista samalla, kun lapset leikkivät. Ensi viikkoa odotellessa! :)

maanantai 19. syyskuuta 2011

Liltsu eskarissa, part 2

Tänään oli toinen kerta pentukurssia. Oltiin hallissa Tuulissuolla. Hyvin meni tälläkin kertaa, mehän parannetaan kuin sika juoksua joka kerta! ;)
Ihan ensiksi ohjaaja Paula ja pari katsojaoppilasta istuivat keskellä hallia namit kädessä, ja koiran kanssa piti mennä siihen moikkaamaan.  Voitte kuvitella, että Lilla oli hieman epäluuloinen alkuun. Rohkaistui kuitenkin ihan hyvin siinä, ja kävi kaikilta ottamassa namit kädestä.
Seuraavaksi tehtiin luoksetuloharjoitus niin, että ohjaaja piti koiraa, ja muut kurssilaiset muodostivat kujan, jonka läpi koiran piti juosta omistajan kutsuessa. Tämä tehtiin kolme kertaa, ja joka kerralla kujaa pienennettiin. Liltsu tuli rohkeasti ja hienosti ahtaankin kujan läpi!
Sitten tehtiin pari harjoitusta kieltämiseen. Ensin laitettiin lautaselle nameja, ja kiellettiin murisemalla. Sitten laitettiin kolme lautasta koiran matkan varrelle, ja piti kävellä ohi pitkällä narulla ja tarvittaessa kiellettiin ei-sanalla. Nämä meni meiltä helposti; murisin ehkä kerran, niin sen jälkeen Lilla ei harkinnutkaan menevänsä kupille. Samoin kun mentiin lautasten ohi, niin Lilla hädin tuskin kiinnostui lautasista. Mamma (ja nakit taskussa) oli kiinnostavampi. :)
Viimeiseksi kerrattiin edelliskerran katseharjoitus.
Lopuksi pennut pääsivät leikkimään toistensa kanssa. Lilla ottikin jo reippaasti kontaktia sekä toisiin koiriin että ihmisiin. Olipa kivaa, ja tuntuu, että kurssi on kyllä hyödyllinen jo pelkän sosiaalistamisen kannalta!

Kotipihalla naapurin Juha tuli vastaan, ja mitä ihmettä, Lilla juoksi häntä heiluen moikkaamaan! :) Juhakin kehui, että onpas Lilla rohkaistunut! Tästä on hyvä jatkaa, huomenna pentuagiin!

Minun reipas, pieni ja rohkea silkkihiiri. <3

Ja ainiin, tavattiin aikaisemmin tänään tosi kiva nainen, jolla oli vesikoira ja puolivuotias barberin pentu! Lillaa ei ollenkaan ujostuttanut niiden kanssa tutustua; pientä suosimista ilmassa... ;) He asuvat kuulemma ihan meidän kulmilla, varmasti nähdään vielä!

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Hyvästi pentukarva!

Kiva päivä pulkassa! Aamupäivä saatiin nauttia ihanasta auringosta tallilla. Heidi tuli pitämään tuntia, ja kaikista ennakko-odotuksista huolimatta Putti liikkuikin tosi hyvin! Jes! :)

Karsinaa tehdessä huomasin, että pikkuponi ja Putti ovat ystävystyneet. Siellä ne hoitivat toisiaan; Putti Heffistä pepun päältä, ja Heffis Puttia, öh, no jostain polven yläpuolelta. Poni kun mahtuis Putin mahan alta, heh. Aika sööttiä!

Uudet ystävät:


Lauma: vasemmalta Putti, Tiika-issikka, Heffis-shettis ja Ninni-poni

Reipas vedenlaittaja

Sitten huilattiin kotona päiväunet, ja alkuillasta lähdettiin Mynämäkeen Liisalle parturoitavaksi. Ehdittiin sinne ennen Liisaa, joka oli löytänyt mahtavan sienipaikan Vehmaan metsästä. Me käytettiin odotteluaika treenaillen lenkkeilyä autotien vierustaa pitkin.
Parturointi meni tosi hienosti, Lilla oli kiltisti vaikka vähän jännittikin. Mun hieno tyttö. :) Poku-veikka tuli meidän jälkeen parturiin, ja pennut leikki vähän aikaa yhdessä. Se on aina niin mukavaa katsottavaa. :) Poku oli niin nätti, tosin alusta astihan se onkin ollut sitä. Harmi kun en saanut pennuista yhteiskuvaa, meno oli taas sen verran hurjaa, ettei kuvasta näkynyt muuta kuin yksi vaaleanruskea ja yksi musta viuhahdus! ;)
Iso kiitos Liisalle parturoinnista!

Ja sitten tietysti todistusaineistoa:

Hei, mun silmät näkyy! 

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

4kk!

Tänään on Lillan 4 kk synttärit! Juhlittiin sitä eläinlääkärin vastaanotolla tehosterokotteen merkeissä. Lilla oli jo paljon rohkeampi tällä kertaa, ja nyt vastaanotolla oli samaan aikaan myös muita koirakavereita, niin Liltsun häntä rupes spontaanisti heilumaan. :) Painoa näin 4 kk 6,9kg, eli aika tarkkaan paino nousee puoli kiloa viikossa. Lääkäri sanoi, että Lilla on ehkä aavistuksen hoikka, mutta totesi, että jos ruokahalu on kuitenkin kohdallaan niin suurta huolta ei ole. Lillahan on melkeinpä vapaalla nappulalla oikeiden ruokinta-aikojen lisäksi, eli saa kyllä niin paljon ruokaa kun vaan haluaa syödä. :)

Reissattiin eläinlääkärin jälkeen koko aamupäivä, ja rehasin Lillaa jo kyllästymiseen asti kaikkialla mukana; tänään käyty jo keskustassa, radiotoimituksessa (!!), Arin työpaikalla varastolla (kaffekupin ajan Arin sylissä),  TYYn toimistossa... Lopuksi käytiin vielä Kupittaan Mustissa ja Mirrissä shoppailemassa kakkapusseja, treeneihin namipussi, poistokorista tennispallolelu, ja vihdoinkin löysin mieleiseni nimilaatan pantaan, niin tilasin senkin. Kaupan täti ihasteli tietysti Lillaa, Lilla tyytyi mulkoilemaan takaisin.

Nyt täällä kuorsataan päiväunia, sen jälkeen lähdetään katsomaan Puttia tuonne myrskyyn! Putilla on mennyt ihan hyvin uudessa kodissa, mitä nyt yks aamu oli omin avuin lähtenyt karsinasta tarhaan... ;) Putti on myös leimautunut aika vahvasti issikkaan, ihan odotettavissa, kun molemmat ovat uusia tulokkaita. Eilenkin kuulemma oli ollut melkoista huutoa Tiikan perään, kun Minna oli vienyt sen kävelylle... Kaipa se siitä rauhottuu, kun huomaa, että kyllä se tyttöystävä sieltä aina takasin tulee.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Eka kerta pentuagilitya, jippii!! :)

Vitsit, mä oon ihan pähkinöinä! :) Tultiin just pentuagi-kurssin ekoista treeneistä kotiin. Oli niin hauskaa! Opettajana toimii Elina Jänesniemi. Meidän ryhmässä on myös Luca-veikka, oli kiva nähdä myös velipoikaa emäntänsä kera. :) Lillalla kesti taas hiukan, ennenkuin muisti, kuka Luca olikaan, mutta muistettuaan ei riemulla ollut taas rajaa! Myös Liisa tuli hurraamaan meille, mikä oli kivaa! Sama juttu, ensin Lilla hetken muisteli, kuka Liisa oli, mutta Liisapa tiesi salaisen aseen muistin virkistämiseksi; vanha tuttu "pentupentupentu" -kutsu ilmoille, ja Lillahan sekosi ihan täysin! :D

Treeneissä harjoiteltiin ensin irtoamista, eli sitä, että koira lähtee palkan perään. Lelu ei uudessa jännässä ympäristössä ollut yhtään niin houkutteleva, kuin kotona. Sen sijaan nakki oli tälläkin kertaa toimiva. ;) Lilla irtosi ihan hyvin nakkia hakemaan. Opeteltiin myös hyppyä, tosin puomi maassa, lähettämällä ja kuljettamalla. Tämäkin sujui mallikkaasti. Sen jälkeen mentiin putkea. Ensin Lilla arasteli, mutta ekan kerran jälkeen putki olikin jo hauska juttu! Lopuksi vielä aloiteltiin kontaktin opettelu. Tämä oli ongelmallisinta, sillä Liltsu arasteli sekä kontaktiesteen pintaa, että Elinaa. Harjoiteltiin ensin pelkkää asentoa painokassin päällä. Kun Lilla kerran tajusi homman, ei alkuperäinen kontaktikaan sitten enää tuottanut vaikeuksia.
Kotiläksyksi saatiin harjoitella irtoamista ja sitten tätä kontaktilla oloa kaikissa mahdollisissa paikoissa.

Ensi viikkoa odotellessa! Kyllä tässä on nyt pahasti agikärpänen purrut. Liisan koirien kanssa sain kokeilla ihan ekat kerrat, mikä oli sekin hauskaa! Mutta oman koiran kanssa, ja yhdessä alkeiden opettelu, tuntuu kyllä vieläkin erityisemmältä. Jee!

P.s. Sovittiin Liisan kanssa alustavasti sunnuntaiksi trimmaustreffit, pääsee koira karvoistaan!

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Jännä viikonloppu takana!

Koko viikonloppu on mennyt Puttia muuttaessa uuteen kotiin. Kaikki meni hyvin: Putti käveli suoraan traileriin, seisoi kiltisti ja matka meni hyvin.

Kampasin ja puunasin humman nätiksi uutta kotia varten, ja tässä Putin tulkinta muuttomuodista:


Uuteen kotiinsa Putti tutustui omaan lunkiin tyyliinsä, ei tainnut olla valittamista. :) Ensi-ihmettelyn jälkeen laitettiin Putti uuteen laumaansa. Tallin hevoset ovat ennen olleet kahdessa laumassa: isojen hevosten ja pikkuhevosten. Hih, arvatkaas kumpaan Putti meni. ;) Putti näytti norsulta uusien ystäviensä keskellä; ponitamma Ninnin ja shettisruuna Heffiksen kanssa kelpasi pörhistellä. :D Tosin pikku-Heffiksellä ei ainakaan egoa puutu, se piti Puttia komennuksessaan ihan tosissaan!

Putin uudet ystävät:


Isojen hevosten laumasta löytyy Putin vanha kaveri, nätti suokkitamma Hottis. Voi sitä jälleennäkemisen iloa! Ja jos joku vielä väittää, että hevoset ei muista... Käytiinkin Susannan ja Hottiksen kanssa ihanalla maastolla heti. Näky oli varmaan suoraan Suomi-filmistä, kun syyspeltojen keskellä köpsytteli kaksi perinteistä liinaharjaa.
Jotta ei päivästä tullut liian tylsä, Lillalta löytyi otsasta aivan järkyttävän iso punkki! Niin isoa en ole ikinä nähnyt! Kummasti vaan oma ällötys jäi taka-alalle, ja paljain käsin ruuvasin sen irti neidin otsasta... Huh! Lilla oli koko päivän mukana menossa, ja pääsipä se metsälenkille uusien tallikoirakavereiden kanssa. Yhteinen sävel ison mustan Sirinkin kanssa löytyi aika nopsasti, vaikka alkuun hieman jänskättikin Sirin lempeä, mutta suorasukainen leikkiinkutsu.

Tänään tein aamutallin Lillan kanssa. Tai minä tein tallihommia, ja Lilla nuohosi tapansa mukaan ojissa... Yö oli mennyt hyvin, ja Putti vaikutti tosi tyytyväiseltä. Laumautuminenkin oli ihan eri tavalla jo käynnissä, nyt kaikki kolme söivät sulassa sovussa laitumella, Putti rupesi jopa vähän pistämään takaisin pikkuponille. Hyvin lempeästi tosin, kai se ymmärtää, että moisesta rääpäleestä ei kannata edes ärsyyntyä. :) Oli tosi mielenkiintoista seurata aamulla sitä lauman sisäistä välienselvittelyä ja hierarkian hakemista. Muistinpa taas, miksi olen aina laumaamisen puolesta; se on hevoselle kuitenkin se luonnollisin olotila. Uskon, että Putti ottaa paikkansa laumanjohtajana piakkoin.

 Ja vielä laitettiin pakkaa sekaisin, kun tallille saapui tänään toinenkin uusi tulokas, islanninhevonen Tiika. Kuten arvata saattaa, uudet hummat löysivät toisistaan tukea ja turvaa, ja Putti ja Tiika tulivatkin heti juttuun! Luonnollisesti Putti hurmasi myös tämän nuoren neidon... ;) Nyt pikkuhevosten laumassa on siis shettistä, issikkaa, ponia... ja jätti-Putti. :D Kyllä Putin kelpaa! 
Tänäänkin oltiin Hottiksen ja Susannan kanssa maastossa, mutta meno oli kaikkea muuta kuin eiliseen tapaan seesteistä. Putti oli ihan tohkeissaan jo tallissa, saati sitten kun maastolenkillä vastaan tuli noin miljoona hevosta viereiseltä tallilta, jotkut ohittivat vielä fiksusti ravaamalla takavasemmalta tai jopa laukkaamalla vastaan... Jep, kuin olisi ruutitynnyrin päällä istunut... Putti myös viihdytti kaiken muun kukkuraksi meitä ja kaikkia näillä nurkilla kulkevia (keneltäkään ei varmasti jää kuulematta...) mylvimällä kuin joku hiton suohirviö. Niin oli orhipojalla asiaa kaikille uusille tuttavuuksille... Minna ehdotti, että annetaan Putille vähän helpotusta muuttohämmennykseen Arnikasta. Laitoinkin iltapalan joukkoon annoksen. No, kai se siitä pian rauhottuu taas omaksi mukavaksi itsekseen, kunhan tottuu uusiin paikkoihin ja ystäviin.

Lopuksi vielä hauska juttu meidän oman lauman iltaelämästä. Sama on tapahtunut jo useampana iltana. Meillä on tullut tavaksi Lillan kanssa, että se tulee köllöttelemään sänkyyn kainaloon nukkumaan mentäessä, mistä se siirtyy sitten lattialle yöksi. Muutama ilta sitten rapsuttelin Lillaa siinä, kun korvanjuuresta kuului reipas "miau!" Jähmetyin, että nyt on kissa ja koira turhan lähekkäin tässä, samassa sängyssä. Lilla oli ihan liikkumatta, ja tuijotti vaan hullunrohkeaa kissaa. Ruuta ei tuntunut Lillan lähelläolo yhtään häiritsevän. Niinpä löysin itseni keskeltä laumaani; toisella kädellä silitin kissaa ja toisella rapsutin koiraa.  Tämä on nyt toistunut joka ilta. Käsinkosketeltava jännitys kissan ja koiran välillä on kuitenkin laantunut, hyvin ne mahtuvat molemmat samaan sänkyyn. :D

Hyvää yötä kaikille lukijoille, toivottaa:

torstai 8. syyskuuta 2011

Putin läksiäiskaffet

Tänään tarjoiltiin tallilla läksiäiskahvit lauantaista muuttoa ennakoiden. Oli kiva nähdä kaikkia kerralla! Kakkukin taisi maistua. ;) Muut lähtivät, ja jäin Lillan kanssa kahdestaan hääräilemään tallille. Ratsastin kaikessa rauhassa ilta-auringossa kentällä, ja voi, kuinka mä nautin! Putti oli taas kerran kiva, tasainen, kevyt ja tyytyväisen oloinen; sellainen kun hevosen täytyy ollakin. Mietiskelin, että jos kolme vuotta kesti (joskus kivikkoisestikin) tulla tähän pisteeseen, niin on se ollut kaiken sen arvoista. Tässä mä ratsastelen, OMALLA hevosella, jonka olen suunnilleen itse kouluttanut "näköisekseni", niin vau. Aika hieno ja kiva siitä on työllä tullut.

Marjo nappasi kuvan onnellisesta ratsukosta:






Lopuksi vielä kehuttakoon myös koirulia; se emännöi mun kanssa reippaasti kaffetarjoilua. :) Ja punnitsin Lillan (tallin heinävaaka on ihan hyvä koiran punnitukseen ;)), painoa tytsyllä tällä hetkellä 6,5 kiloa! Mun iso tyttö. :)

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Syksyn vintage-muotia

Liltsu kokeili tänään uutta (tosin oikeasti vanhaa, perinnöksi saatua) sadetakkia. Hieno olikin, ja neiti ei näyttänyt takista ahdistuvan. Kieltämättä oli aika mukavaa tulla kotiin kaatosateesta muutaman tunnin talleilun jälkeen, ja koiralla ainoastaan tassut ja pää kurassa uitettu... :) Kun saatiin takki, se oli ihan liian iso vielä Lillalle, nyt se on just passeli, ja kohta jää jo pieneksi! Kaipa me laitetaan se kiertoon seuraavalle onnelliselle pikkuiselle, vai pitäiskö säästää mahdollista tulevaa pikkuista varten sitten joskus... ;)

Ja pakolliset muotikuvat:






Putin kanssa käytiin nopsasti vaan maasta käsin maastokävelyllä, hitto soikoon kun oli villiä menoa! Se on kerännyt energiaa rokotuksesta lähtien, ja meno äityi sellaiseksi, että katsoin parhaaksi vetästä narun turvan ympäri. Sekään ei kovasti hummaa taltuttanut. Jos ei olisi satanut ihan kaatamalla, oltais tehty muutamat maasta käsin -harjoitukset! Nyt tyydyttiin vaan tekemään muutama stoppi ja peruutus. Huomenna aion kyllä ratsastaa turhat puhdit pois vaikka taivaalta satais pikku-ukkoja!

Liltsukka muuten tänään tasan 15 viikkoa, huh kun aika rientää! Juhlistettiin viikkoispäivää tuikkaamalla matolääkettä kurkkuun, sillä ensi viikolla onkin tehosterokotteen aika. 

maanantai 5. syyskuuta 2011

Liltsu eskarissa, part 1

Tänään oli jännä päivä, kun pentukurssi alkoi! Lilla ja seitsemän muuta pienokaista ihmettelivät toisiaan, ihmisiä ja uutta paikkaa. Ensin ope, Paula Speer, kävi kaikkien luona antamassa namia. Lilla oli selvästi kaikista arin, kaikki muut hyppi päin Paulaa, Lilla tyytyi istumaan puoliksi mun jalan takana. Meni kuitenkin ottamaan namin, eikä ollut kovin pelokas. Sit harjoiteltiin namin kanssa istumista, sivulle menoa ja maahan menemistä. Näistä kaikista parhaiten onnistui maahan meno, vaikka kotona menee just toisinpäin; Lilla istuu ja tulee sivulle jo hienosti, mutta maahanmenon kanssa on ollut vähän vaihtelua... Sit harjoiteltiin kontaktinotto, kun ympärillä pyöri koiria ja ihmisiä. Se meni meiltä hienosti, vain kerran Lilla pääsi kontaktista "karkuun" ja haistelemaan yhtä koiraa. Sit testattiin vielä luoksetuloa. Paula piti koirasta kiinni, itse piti juosta kentän yli ja jäädä kyykkyyn selkä koiraan päin, ja kutsua sieltä. Ei varmaan ihmetytä, että tämä sujui meiltä hienosti! (Mamiiii, älä jätääää!! ;)) Ihan lopuksi käytiin pienellä lenkillä metsässä koko poppoo. Muut piti koiriaan irti, mutta Lilla oli mulla kiinni, koska selvästi arkaili muita koiria. Myös bokseripoika oli kiinni, koska oli turhan innokas hyppimään kaikkien pentujen päälle... Lilla olisi kyllä innoissaan osallistunut leikkiin, mutta heti, kun joku tuli kovaa vauhtia kohti, Liltsu olisi halunnut pötkiä pakoon. Kun päästiin kahdestaan autolle, tyttö selvästi huokaisi helpotuksesta!
Kivalta ja hyödylliseltä tuntui kurssi, ensi viikkoa ootellessa harjoitellaan tänään opittua. Luulen, että ens viikolla muut koirat on jo tuttua huttua Lillalle. :) Ens viikolla alkaa myös pentuagi, jee!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Maailman kaunein :)

Lilla oli Sinillä hoidossa viikonlopun, kun itse olin häähulinoissa soittamassa. Lillaa ei yhtään haitannut jäädä Sinin ja koirakavereiden huomaan, häntä tötteröllä jätin sen perjantaina Espooseen tyttöjen hoiviin. Muru oli ollut superreipas ja rohkea, ja oli telminyt mukana menossa hienosti!

Sinin kaveri Emma Einamo otti näin ihania kuvia, iso kiitos Emmalle!











torstai 1. syyskuuta 2011

Isojen koirien releissä!

Pitääpä tulla tänne vielä kehaisemaan, että Liltsu sai tänään ekan kerran pitää päällään ISOJEN koirien vermeitä! Ostin sille nimittäin hienon ja pehmoisen, suurella säätövaralla varustetun punaisen heijastinpannan. Nyt pienimmillään se juuri ja juuri pysyy kaulassa, mutta nopsaanhan tuo tyllerö kasvaa, ja sit sama panta menee myöhemminkin, kun Lillasta tulee iso tyttö. (Jos tuollaisesta kippurahäntäisestä mikkihiirikerholaisesta nyt tulee koskaan isoa...). Siihen yhdistin jo aikaisemmin ostamani Hurtan heijastavan harjoitustaluttimen. Käytiin uusissa vermeissä näyttäytymässä illan pimeydessä remmilenkillä, aika hiljaista tosin oli kylällä.

Putin päiväkännit :)

Taas on viikko vierähtänyt! Lillan kanssa edelleen mukavaa, ihanaa ja mutkatonta. On se vaan niin helppo ja mussukka pentulainen. <3
Lauantaina Tuija ja tytöt olivat ihastelemassa meidän maastoja. Olikin tosi kiva päivä; samoiltiin metsässä ja järven rantaa pitkin, ja juotiin pullakaffet Kuoviluodossa. Koirilla oli hauskaa leikkiä ja temmeltää. :)

Lillan uusi bravuuri on löytynyt. Tottahan musikaalisella emännällä pitää olla musikaalinen koira! Nyt oon soitellut enemmän tulevaa hääkeikkaa varten, ja Lilla osallistuu musisointiin vinguttamalla omia vinkulelujaan! Ihan käsittämättömän hauskaa, miten se tajuaakin aina vetää ne esiin ku mä rupeen soittamaan. Meillä oli kotona bänditreenit piano-viulu-huilu-kombolla, eikä Lilla ollut moksiskaan! Ruu sen sijaan pysytteli yläkerrassa... Lilla osallistui silloinkin innokkaasti vingutellen, ja kun väsy iski, emännän pianon alla on hyvä tutimispaikka, kunhan ei laita kuonoa pedaalijalan alle... :D

Tänään ollaan oltu koko aamupäivä tallilla. Tehtiin aamutalli, ja sit ratsastin Putin. Se olikin pitkästä aikaa ihan super, liikkui kevyesti ja pyöreästi kaikissa askellajeissa. Hieno hieno! <3 Elina Kummala tuli sen jälkeen vuotuisalle käynnilleen raspaamaan ja rokottamaan. Ihailipa Elina Lillaakin, Lilla ei eläinlääkäristä paljoa huolestunut. Putille piti antaa tupla-annos rauhoittavaa, ennen kuin hurrrja poika talttui raspaamiseen! Tuplashoteista Puksu olikin sit melkoisessa kännissä, takaisin karsinaan mentiin Marjon avustuksella seiniin nojaten... Hampaat olivat hyvässä jamassa, se sama vasemman rivin viimeinen "sivupiikki" oli siellä taas, jonka Elina hioi tälläkin kertaa pois. Saatiin vielä matolääketuubi (Equimax) mukaan syksyn madotusta varten. Onpahan taas Putin rokotukset ja hammashoito kunnossa vuodeksi eteenpäin! Pikku-Lillan (14 viikkoa jo!) madotus onkin sit ens viikolla ja tehosterokotus kahden viikon päästä.