5 kk kuvat

Tässä vielä äsken metsätemmellykseltä otettuja kuvia, tosin laatu on taas mitä sattuu, kun tuo neiti ei montaa hetkeä paikallaan ole... :)

Ai mää vai??

Nauran sulle!

Iso tyttö, mutta vielä vähän matkaa kiven kokoon... :)

Lilla 5kk - föriajelulla! :)

Lilla on tehnyt elämääni onnellisemmaki jo 5 kuukauden ajan! Juhlapäivän kunniaksi lähdettiin aamulla Turkuun Inkerin ja Kerttu-vauvan luo aamukaffelle. Lilla oli jo tosi rohkeasti Inkerin ja vauvan kanssa, olihan heidän huusholli jo tuttu paikka. Lilla myös ihmetteli, miksei lattialla olevat pehmolelut olleet muka hänelle... Kahvien jälkeen laitettiin Kerttu vaunuihin, ja lähdettiin kaupunkikävelylle mahtavaan syysaurinkoon! ja tietysti kaupunkikävelyyn kuuluu myös... FÖRIAJELU! Ihan pikkusen Lillaa jänskätti, mutta istui kuuliaisesti ajelun ajan mun jalan vieressä. Rannassa Lillaa moikkasi ja ihasteli täti, jolla oli kuulemma ihan samannäköinen 9kk lagotto-pentu. En viitsinyt tädille kertoa, että eihän se voinut ihan samannäköinen olla, sillä Lilla on maailman kaunein, eikä kaikista kauneimpia voi olla kuin yksi... ;)

Vielä 5 kk -katsaus: Paino: hurrjat 10,4kg kotivaa´alla punnittuna! Jee, kymppikerho saavutettu! Tosin ihan hieman epäilen, sillä viikko sitten painoa oli tasan 9kg... No, joka tapauksessa! :) Säkäkorkeus: hyvin haparoivasti ja ei-todellakaan-tieteellisin-menetelmin 36cm. Hampaat vaihtuu kovaa vauhtia, yläkalusto on jo melkoisen katu-uskottava, alakalusto sen sijaan hyvin vaiheessa.

Nyt Lilla jääköön päiväunille, ja mä lähden nauttimaan auringosta tallille. :)

Sunnuntain viettoa parhaimmillaan

Aamulla oltiin tallihommissa Lillan kanssa tuttuun tapaan. Köpöttelin Putin kanssa ilman satulaa, se on muuten aika mukavaa hommaa kuulaassa syysaamussa, kun hepan selkä lämmittää mukavasti pepun alla. :) Tällä kertaa ei ollut koirakavereita leikkimässä, joten Lilla jaksoi kiinnostua mun puuhista koko ajan. Perjantaina Idan pikku chihu oli tallilla mukana, ja Lilla tuntui ajattelevan: "Kivaa, mä saan leikkiä marsun kanssa!" :D Hile-chihu oli oikeesti aika tiukkana, mutta Lilla ei yhtään ajatellut, että se ois tosissaan...
Huilattiin välissä, ja sit lähdettiin Vehmaalle metsätreffeille Liisan, lauman ja uuden tulokkaan Miin kanssa. Voi taivas kun oli söötti pentu, ja niin pieni! (Voiko pennut olla ei-sööttejä?) Menoa ja meininkiä riitti koko metsälenkin ajan, ja me nautittiin Liisan kanssa ihanasta auringonpaisteesta ja lumoavasta syksymetsästä.

Vehmaalta mentiin vielä Mynämäkeen, ja Liisa loihti meille suussasulavaa sienikeittoa, nams! Jälkkärikahvit ja mun tuomat pullat kruunasivat aterian. Lilla ja Mii leikkivät keskenään pentuleikkiä, aina yhtä hupaisaa katsottavaa. Tosin Lilla näytti valtavalta ja wanhalta koiralta verrattuna pikku-Miihin.

Leikitäänkö?

LEIKITÄÄN!!

Peki-äiti voi pulleasti! :)

Kun tultiin kotiin, iltapala maistui pienelle ja sen jälkeen meno onkin ollut lähinnä tällaista:

Hurjan kiva päivä, kiitokset vielä Liisalle! :)

Pieni ja taitava agilityhauva :)

Eilen oltiin pentuagin vikalla treenikerralla. Tehtiin pitkää rataa pätkissä. Lillan piti aloittaa, ja ensialkuun se oli ihan hoomoilasena että mitä ihmettä näillä tikuilla ja jutuilla pitikään tehdä. Sitten lamppu syttyi, ja treenit lähtivät hyvin käyntiin. Hauskaa, miten se muka voi unohtaa IHAN KAIKEN viikossa. :D Vähän samaa ongelmaa oli kuin aikaisemminkin, että viittiskö sitä lähteä emännän matkaan vai mennä ihan omia polkuja... Kuitenkin, kun sain Lillan seuraamaan ohjaustani, se meni kuin tykki! :)
Rata oli seuraavanlainen: hyppy, pujottelukepit, mutkaputki, hyppy, sylikäännös ja hyppy ja toinen hyppy. Lopuksi mentiin vielä puomi ja A-este. Lilla meni molemmat varmasti ja vauhdilla, ja nyt pysyi jopa hienosti kontaktillakin. JEE! Jäi tosi hyvä mieli, ja eikun jatkokurssia varaamaan.

Treenien jälkeen vein Lillan kotiin huilaamaan, ja lähdin itse kuuntelemaan johtajuusluentoa. Vaikka meillä ei varsinaista johtajuusongelmaa olekaan, oli luento hyödyllinen ja mielenkiintoinen. Aina oppii uutta ja on varaa parantaa! :)

Hurjan hyödyllinen aamulenkki

Nukuttiin aamulla pitkään, ja sen jälkeen lähdettiin metsään pitkälle lenkille. Tai Lilla lähinnä hoiti itse liikunnan, emäntä eilisten henkilökuntajuhlien jäljiltä lampsi perässä ja ihasteli syksyistä metsää. Lillalla tuntuikin olevan virtaa, ja se loikki pitkin kallioita ja polkuja omaan tahtiin. Tuli kyllä aina varmistamaan, että kai mä tulen vielä perässä. Tehtiin siinä samalla parit sivulletulotreenit, harjoiteltiin agilitykontaktia kiven päällä ja vähän ohjaustekniikkaa puunrunkoja kiertämällä. :) Ihmettelin samaa kuin ennenkin: paras koiranulkoilutusaika, hieno ilma, lähimetsä, eikä yhtään ihmistä tai koiraa tullut koko metsälenkin aikana vastaan! Missä ne kaikki ulkoiluttaa niitä koiriaan? Se on kyllä ihanaa, kun voi huoletta antaa koiran juosta pitkin metsää.
Tulomatkalla tavattiin kaksi berninpaimenkoiraa, ihania isoja jötkäleitä! Omistajansa sanoi, että ne ovat satavarmoja ja kilttejä, niin Lilla sai tehdä tuttavuutta isojen koirien kanssa. Ensin sitä hieman jännitti, mutta kun koirat tulivat yksitellen haistelemaan Lillaa, se pysyi ihan luottavaisena. Omistaja osoittautuikin hevosihmiseksi (yllätys!), ja meillä riitti juttua. Huomasin jossain vaiheessa, että kaikki kolme koiraa makasivat siinä meidän jaloissa, Lilla kahden bernin välissä! Taisi olla aika hyvä sosiaalistamistuokio isoja koiria kohtaan! :D

Pihalla vielä riitti hulinaa; lapsia hiekkalaatikolla, vähän isompia lapsia rullasi edestakas leikkiautoilla ja skeittilaudoilla. Jäätiin hetkeksi siihen vähän sivummalle ihmettelemään menoa. Lillaa jännitti, mutta ei se ollut sellainen, että olisi lähtenyt pakoon. Yksi pikkulapsi, just ja just osasi kävellä, lähti tulemaan meitä kohti äitinsä kanssa. Kysyivät, saavatko tulla katsomaan koiraa. Lilla ei antanut lapsen koskea, mutta yllättävän lunkisti oli muuten mun jaloissa. Oltiin siinä vielä hetki, ja sitten mentiin kotiin. Annoin Lillalle ruoan, ja masu täynnä olikin hyvä käpertyä sohvalle kuorsaamaan ja sulattelemaan aamuisia kohtaamisia.

Onni täällä vaihtelee...

Koirani on yllätyksiä täys! Tänään oltiin pentukurssin vikalla kerralla. Harjoiteltiin koiran kanssa juoksemista, kontaktia ja luoksetuloa. Juoksu meni hyvin. Kontaktia harjoiteltiin niin, että edelliskerran harjoitukseen lisättiin myös koirat. Koiran kanssa piti siis kulkea ympäriämpäri ihmisten ja toisten koirien ohi, koko ajan koira kontaktissa. Myös ohjaaja Paula häiriköi edes takas. Lopuksi istutettiin koira jonkun koirakon eteen, ja sen jälkeen annettiin lupa mennä moikkaamaan kaveria, juostiin itse pois ja kutsuttiin koiraa. Tämä harjoitus meni yhtä mallikkaasti kuin viimeksikin! :) Luoksetulo tehtiin ihmiskujan läpi, mutta tällä kertaa ihmisten kanssa oli myös koirat. Eli oma koira piti pitää kontaktissa samalla, kun toinen koira juoksi ohi. Tämäkin sujui, Lilla tuli juoksujalkaa mamman luo kutsuttaessa, eikä välittänyt liiemmin ohijuoksevista koirista. Sit leikittiin vielä perinteistä tuolileikkiä niin, että oltiin ympyrällä, ja Paula saneli tehtäviä (istu, maahan, seis, juokse, täyskäännös...) ja sitten kun hän huusi stop, piti juosta tyhjille tuoleille. Yhdelle ei tuolia riittänyt, ja näin yksitellen pudottiin pelistä pois. Me päästiin leikissä kolmannelle sijalle, jee! Lilla piti tässäkin ihan kivasti kontaktin. Lopuksi vielä pennut pääsivät taas leikkimään hetkeksi.

Jäin vaan miettimään, että miksi hitossa siellä agitreeneissä se kontakti koiraan on ihan hukassa, kun tuolla, missä on enemmän koiria ja ihmisiä, kontakti pysyy ihan superisti aina!? En tajua. Onko mulla jotenkin eri asenne, yritänkö mä jotenkin liikaa siellä agissa? Hmmm...

Kuritonta agilitypossuilua :/

Noniin, eipä mennyt ihan putkeen tänään agitreenit! Tai alku meni ihan kaunihisti, uutena ohjaustekniikkana opeteltiin takaaleikkaus. Harjoiteltiin esteellä. Lilla irtosi ihan hyvin palkkakupille, eli hypytkin onnistuivat. Tehtiin myös kontakteja, puomia ja A:ta. Tämä sujui yhtä vauhdikkaasti kuin viime kerrallakin, ja jopa itse nenäkontaktikin oli jo varmemman oloista, varsinkin A:lla.

Hienostihan se siis sujui, kunnes piti lähteä yksitellen tekemään radanpätkää. Lilla keksi siinä vaiheessa että juu, ei oikeastaan vois vähempää kiinnostaa enään tää touhu, vaan paljon kivampaa ois mennä vaan leikkimään veikan ja jopa sen pienenpienen marsunnäköisen kanssa. Justiinsa juu... Ihan turhaan siellä huusin neidin nimeä, houkuttelin herkuilla yms. No, kun vihdoin päästiin asiaan ja radalle, se meni ihan hyvin. Tosin putkeenlähetykset ei tänään onnistuneet ollenkaan, Lilla piti laittaa aina putken suulle, niin siitä kyllä ampaisi reippaasti läpi. Ratana oli mutkaputki, josta hyppy puomin yli takaaleikkausta käyttäen, ja siitä vielä suoraan putkeen. Kaiken kukkuraksi, ihan kuin osoittaakseen mieltään, Lilla väänsi radan lopuksi kakat halliin. Puoli tuntia aikaisemmin kyllä neiti teki tarpeensa myös ulos, ja viisi minuuttia aikaisemmin välipisutkin ulos, mutta juu ei katsos kun just sillon oli muka hätä. Pitkin hampain siivosin niitä kahta kivikovaa kaninpapanaa sieltä hallista, ja mietin sakkomaksua...

Elina antoi ohjeeksi, että mun pitää olla kaikissa koirakontakteissa nyt tosi tarkkana, ettei Lilla saa mennä ominpäin moikkaamaan ja leikkimään. Eli sen pitää aina ensin tehdä mulle jotakin, josta palkkana se saa mennä leikkimään. Myönnän, oon lipsunut tässä, koska oon vaan yrittänyt rohkaista sitä sosiaalistumaan muiden koirien kanssa. No, nytpä täytyy ottaa kovempi kuri tähän asiaan.

Summa summarum, ei mitkään voittajafiilikset, mutta eiköhän se tästä taas... Meitä ennen oli treenaamassa sellainen 2,5v bortsu isäntänsä kanssa, ja se näytti meille vähän mallia. Siis wau! Koira oli ihan lunki, mutta käskystä suhasi menemään radanpätkiä täysillä, isännän seisoessa paikallaan ja antaessa ohjeita. Kyllä mekin joskus, tosin tämän päivän treenien perusteella se "joskus" on vuonna 2050...

Tunnelmia metsälenkiltä

Tässä tunnelmia eiliseltä metsälenkiltä Vehmaalta Liisan ja koirien seurassa. Olipa mukava iltapäivä! :)

Metsä täynnä vesikoiria :)

Lilla vauhdissa mukana

"Mun äiti! Jee!"

Äiti-lapsi-jumppaa

Kaupunkikävelyä ja hampaiden vaihtumisshowta...

En ole saanut jostain syystä päivitettyä tänne kuulumisia muutamaan päivään, ohjelma on herjannut, että ei onnistu. Nyt näköjään toimii taas. :)

Keskiviikkona oltiin pentukurssiin kuuluvalla kaupunkikävelyllä. Tavattiin Kuralan Kylämäessä, ja siitä lähdettiin ensin jonossa Kylämäen hiekkateille. Hiekkatiellä piti antaa pennulle tehtäviä huolimatta siitä, että pennut olivat ihan innoissaan kaikesta ihmis- ja koiramäärästä. Lilla kuunteli alun kohkailun jälkeen hienosti, tuli sivulle, istui, meni maahan yms kuuliaisesti. Sen jälkeen mentiin pyörätien reunaa jonossa, ja jokainen vuorollaan käveli jonon ohi viimeiseksi. Samalla harjoiteltiin koirien ja ihmisten ohittamista ja kontaktia. Ongelmitta sujui tämäkin.

Eräs perhe kulki meidän koirajonon ohi, ja perheen lapsi osoitti Lillaa ja huusi: " Hei äiti, tuolla menee yksi lammaskin!" Hei kiitti vaan... :D

 "Minäkö muka lammas?? Lapsen kannattais olla kuulolla siellä biologian tunneilla..."

Sitten mentiin pareittain Supermarket Hilan tiloihin, ja siellä ajeltiin hissillä ja mentiin kahdenlaisia portaita. Lopuksi vielä parkkiksella harjoiteltiin näyttelyä varten. Koira piti laittaa seisomaan paikallaan, ja ohjaaja Hanna kulki muka tuomarina arvioimassa. Viimeiseksi käytiin läpi sitä, miten koira kannattaa opettaa tulemaan autosta ulos odottamalla lupaa. Lilla teki autoharjoituksen hyvin, mutta me nyt ollaankin auton kanssa pelattu päivittäin niin eihän siinä ongelmaa olekaan.

Ihan kiva kerta kaikkinensa, ja koirien mielestä varmasti hurjan hauska ja jännittävä. :)

Muuten meno on ollut aika tavanomaista, tosin Lillan hampaiden vaihtuminen aiheuttaa välillä harmaita hiuksia emännälle. Katsokaas kun tuo puremisen tarve on aika kova, hyvässä ja pahassa... Lilla on testaillut kutittavia ikeniään myös hyvin ei-toivottuihin paikkoihin... Oon yrittänyt laittaa sille kaikenmaailman sallittuja pureskelun kohteita pitkin kämppää.

Tänään on taas sateisten ja myrskyisten päivien jälkeen ihanan kuulas ja aurinkoinen syyspäivä, ja mulla sopivasti vapaa! Oltiin Lillan kanssa jo aamutallissa. Ihana aamu! Tallilla tehdään isoja pihatöitä, mm. parkkipaikkaa ja vedetään sähköjä ja vesiä pienempään tallirakennukseen. Työmiehet tulivat kaivureineen jo aamusta. Lillaa jännitti ensin aika paljon sekä miehet että koneet ja äänet, mutta ihan tahallaan annoin sen siinä ihmetellä, ja nopsasti tyttö siitä reipastuikin. Päivällä oltiin jo sulassa sovussa päiväkahvilla työmiesten kanssa.

Nyt Lilla huilaa päiväunilla, ja kohta lähdetään Vehmaalle treffaamaan Liisaa ja koiria. Mulla taitaa olla taas aika rauhallinen ilta tän päivän ulkoilujen ansiosta. :)

hyppyjä, hyppyjä :)

Tämän päivän teemana oli hyppelyt! Ensin hyppäsin Putin kanssa uudella kentällä. Putti oli suhteellisen asiallisesti, ottaen huomioon, että viime hyppelöistä on aikaa. Hyppäsin kolmea estettä ensin yksinään ja sitten peräkkäin. Hyvin Putti hyppäs, tosin leiskautti aika isoja hyppyjä ja lähti kaukaa. Ainakin oli hauskaa ja intoa! :D


Iltapäivällä oltiin tiistaiseen tapaan agitreeneissä. Uutena ohjaamistekniikkana opeteltiin käännös, jossa koira kääntyy nopeasti vastakkaiseen suuntaan ohjaajan kanssa. Harjoiteltiin ensin ilman estettä ja sit esteellä. Sen jälkeen mentiin puomin yli ja jäätiin kontaktille. Lilla meni superrohkeasti puomille, ja vauhdilla, mutta haasteeksi tulikin, että koira myös jää siihen kontaktille eikä jatka laukkaa läpi kontaktin... ;). Itsenäisesti mentiin mutkaputkea ja keppejä ja pienenpientä muuria. Kaikki meni hyvin, myös putki, jes!
Lopuksi mentiin ekaa kertaa kolmen esteen rata! Ensin mutkaputken läpi, sitten 90 asteen käännös hypylle, ja siitä vielä juuri opitulla käännöksellä toisen hypyn yli. Lilla keksikin, että kun se kerta on vapaana, niin on paljon hauskempaa juosta Lucan luo leikkimään, kuin keskittyä rataan... Karkasi pari kertaa Lucan luo! Tuhma! Se siitä eilen niin kovasti kehutusta kontaktista, hehheh... No, päästiin kuitenkin rata läpi muutaman kerran. Putkeenmeno ei sujunutkaan yhtä hienosti kuin yksin treenatessa, koska Luca odotteli juuri siinä aloituksen lähistöllä... Putken jälkeen hypylle meni aina hienosti, ja sitten viimeisellä hypyllä Lilla kahdesti karkasi esteen edestä suoraan palkkakupille. Sain kuitenkin sit aina korjattua niin, että tehtiin viimeinenkin käännös ja hyppy. Itse käännöksen Lilla sit menikin hyvin, ja rupesi jo ennakoimaan tulevaa käännöstä jopa niin hyvin, että ohjaaja meinasi jäädä jälkeen...
Noh, täytyy vaan ajatella, et jos saan Lillan kuuntelemaan mun ohjausta Lucan läsnäollessakin, niin sen jälkeen kaikkihan on ihan iisiä. :D Pennut peuhasivat hetken treenin jälkeen.

Nyt on taas väsynyt meninki täällä kotona, kissa ja koira nukkuvat jalat pitkinä toinen lattialla, toinen sängyssä. Eiköhän tälle päivälle oo hypelty nyt tarpeeksi, kivaa oli! :)

Pentukurssia ja aktivointia :)

Tänään oltiin Liltsun kanssa taas pentukurssilla. Olipa muuten jännä huomata, että pikkuisen on muuttunut mun "aran" koiran olemus muiden koirien seurassa. Nytkin kun mentiin halliin, niin Lilla suunnilleen paukutteli henkseleitä että tänne vaan kaikki kaverit, MINÄ olen saapunut! Meinas jo mennä hermo kun se ei alkuun keskittynyt mihinkään muuhun kuin pomppimaan kavereita päin... Onneks rauhoittui sit kun ruvettiin hommiin.
Ensin tehtiin odottamisharjoitus. Käveltiin koiran kanssa eteenpäin, ja ohjaaja Paula vielä houkutteli koiraa eteenpäin. Koiralle annettiin odottamiskäsky, ja rullattiin remmi samalla lyhyemmäksi menemällä koiran luo. Siinä palkattiin, ja sitten vapautettiin toiseen suuntaan kuin missä houkutus oli.

Sen jälkeen tehtiin harjoitus, missä ensin piti kiemurrella koiran kanssa ihmisten ohi pitäen koiraa kontaktissa. Koira ei siis saanut mennä omin luvin tervehtimään ihmisiä. Sitten pysähdyttiin jonkun ihmisen eteen, pyydettiin koira istumaan ja palkattiin. Tämän jälkeen annettiin lupa mennä moikkaamaan edessä olevaa ihmistä, ja samalla juostiin itse pois ja kutsuttiin koira luokse. Tässä harjoituksessa saatiin paljon kehuja kontaktista, Lilla olikin ihan super, ei yhtään vilkuillutkaan ihmisiä vaan tapitti mua. Ja mikä mukavinta, meni silti rohkeasti moikkaamaan luvan saatuaan vierasta ihmistä. Kutsuttaessa kirmasi kyllä heti mun perään. Hieno!

Lopuksi käytiin vielä erilaisia aktivointijuttuja läpi, ja saatiin kokeilla erilaisia aktivointileluja. Lilla syttyi eniten perinteisille kongeille, mutta ne oli toisaalta aika helppoja. Myös sellainen puinen kiekko oli ihan hitti! Siinä oli siis monta pyörivää kerrosta, ja kerrosten välissä oli koloja nameja varten. Sitten kun koira pyöritteli kerroksia tassuilla ja nenällä, namit tulivat esiin. Aktivointileluja oli Paulalla myös myynnissä. Taidan ostaa ensi kerralla Lillalle sellaisen kiekkolelun, sillä se oli tosi paljon edullisempi Paulalla kuin kaupassa! Ihan hyvä tapa koiran kuluttaa aikaa, kun mami on pois kotoa. :)

Sitten vielä lopuksi leikittiin. Lillahan menee nykyään jo ihan kympillä muiden mukana, tänään jopa niin paljon, et sain ihan oikeasti pyydystää sitä kun oli kotiinlähdön aika!

Kurssin jälkeen tultiin kotiin. Lilla söi ison annoksen, ja sen jälkeen vatsa pömpöllä nukahti mun syliin sohvalle. :) Huomenna treenit jatkuu agilityn merkeissä, jee! :)

Mahtava ulkoiluviikonloppu!

Nyt on otettu kaikki irti hienoista ilmoista! Perjantaina lämpötila kohosi 20 asteeseen! Oltiin koko aamupäivä tallilla, kävin nautiskelemassa Putin kanssa syysmetsästä. :) Samoin Lillan kanssa käytiin samoilemassa. Lauantaina oli mulla vapaapäivä, ja meillä olikin oikea puuhapäivä tallilla. Lauran kanssa oltiin sovittu, että otetaan koirat mukaan, ja niinpä Lilla suhasi koko aamupäivän pitkin pihaa sulhasensa kanssa. Tosin Lillan vauhti oli välillä vähän liikaa Möykylle, ja sen piti hengähtää erossa Lillasta hetken. Lillalla energiaa olisi riittänyt loputtomiin...

Näin komea sulhanen:

Me ihmiset oltiin superreippaita ja saatiin aikaiseksi vaikka mitä! Rakennettiin mm. uusi tarha poneille, jotta kaviovaivaisen Ninnin olisi parempi olla päivät. Ehdittiin me puuhailun ja tallitöiden lomassa kahvitellakin. 
Menoa ja meininkiä:

 Illalla vielä kävin auttamassa Minnaa, kun naapurin isäntä toi heinäpaaleja. Lilla jäi siksi aikaa kotiin kuorsaamaan, se oli aika puhki pitkän puuhapäivän jälkeen. (Miten muuten noin pienestä koirasta voi lähteä niin hurjan kuuloinen kuorsaus??)

Putin laumaelämä on tasaantunut Tiika-issikan lähdettyä takaisin kotiinsa. Tällä hetkellä Putin kaverina on suokkineiti Hottis. Nehän ovat jo entiseltä tallilta tuttuja, ja Hottis ottikin heti alusta asti Putin kaverikseen. Heillä elämä on hyvin seesteistä ja harmonista, aika ihanaa katseltavaa:

Huomenna on taas pentukurssia, ja tiistaina esteteemainen päivä; Lillan kanssa mennään agitreeneihin, ja itsekin meinasin Putin kanssa ottaa pari hyppyä pitkästä aikaa. Ainoa asia, mikä tällä hetkellä huolettaa, on tuo Lillan takapakki lapsien suhteen, ulosmenon suhteen ei ole tapahtunut reipastumista. Edelleen se aina jäykistyy ulko-ovella, jos se näkee tai kuulee lapsien olevan pihalla. Huoh, ei kai tähän auta kuin aika. Mihin mä menisin sitä totuttamaan? Leikkipuistoon? Koulun pihalle? Päiväkodin viereen?

p.s. Kennelliitosta tuli koiran omistajatodistus, vihdoin! Nyt olen virallisestikin onnellinen ja ylpeä koiranomistaja. :)